Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanha kuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanha kuva. Näytä kaikki tekstit

Porin korkein rakennus

perjantai 29. huhtikuuta 2011 1 kommenttia
Porin korkein asuinrakennus on edelleen vuonna 1962 Tiilimäelle valmistunut Sairaanhoito-oppilaitoksen asuntola eli soho. Rakennuksen korkeus on 51,72m ja siinä on 15 kerrosta. Olisi komiaa jos joskus pääsisi tuonne ylimpään kerrokseen kuvaamaan Poria. Pitää kesällä koittaa selvittää asiaa.

Tiilimäen kaupunginosa on muuten nimetty Porin tiilitehtaan mukaan, joka sijaitsi alueen lähistöllä 1800-luvulla.

Kuvan vesemmassa yläkulmassa näkyvä tiilimäen pieni rivitalokokonaisuus on kunnianhimoinen aravakauden muistomerkki Porissa. Alueelle rakennettiin 1950-luvulla Aravalain säätämisen jälkeen joukko tuolloin uuden tyyppisiä monen perheen pientaloja, joita vielä silloin nimitettiin ketjutaloiksi. Pääosan rakennuksista suunnittelivat arkkitehdit Paul Bernoulli ja Aulis Blomstedt, myöhemmin professori ja mm. vastaavien Tapiolan ketjutalojen suunnittelija. Pitää joskus käydä kuvailemassa alueen rakennuksia.








Sisäänkäynti maamiehenkadulta.



Saman ikäistä rakennuskantaa asuntolan kaakkoispuolella. Tiloissa samk:in toimintaa.


Maamiehenkadulla sijaitsee "kespa" eli entinen Kesoil , joka on jo vuosia ollut Neste.

Lähteet: Poritieto ja wikipedia.

Kiertokadun keskuspuistossa

torstai 14. huhtikuuta 2011 3 kommenttia
Kiertokadun alueen, eli aravien alueen rakentaminen 1950-luvun alussa oli Porissa Tiilimäen rivitaloalueen tekemisen ohella yksi keino vastata sotien jälkeiseen ankaraan asuntopulaan. Valmista syntyi aikoinaan urakalla, mutta suunnittelu ja työn laatu ovat osoittautuneet kestäviksi. Kun kävelee kiertokadun keskellä sijaitsevaan keskuspuistoon näkee ympärillään vain 50-luvun kerrostaloarkkitehtuuria ja kuulee lasten leikeistä kantautuvaa kirkunaa - niin kuin silloin talojen valmistumisen aikaan 50-luvullakin olisi kuullut.
  • Kiertokadun taloista tuli näpättyä kuvia myös aikaisemmin kesällä 2009 kun kävin keskuskartanon huipulla. Kuvien taloista moni on jo peruskorjattu.
Presidentinpuistokadun matalampia taloja ja taustalla kiertokadun puistoa.

Kun katsoo tarkkaan ensimmäistä vanhaa kuvaa voi bongata kuvan ylhäältä kiertokadun päiväkodin, jolla on ikää jo 58 vuotta. Kun päiväkoti avattiin vuonna 1952, se oli pikkulasten seimi ja tarkoitettu vain alle 3-vuotiaille ja vauvoille. Seimiaikaa kesti 40 vuotta, ja vasta sen jälkeen päiväkotiin alettiin ottaa yli 3-vuotiaita. Paikkoja lisättiin Kiertokadulla 1976, ja samalla päiväkodin tiloja laajennettiin Kiertokatu 16:sta naapuritaloon, Kiertokatu 14:ään. Historiallinen muutos oli 1992, jolloin myös yli 3-vuotiaille avattiin ovi päiväkotiin.
Lähteet: SK 31.5.02

Huomiseen!

Tässä 50-luvun alun kuvassa kerrostalot vastavalmistuneita. Kaupunki näyttää vielä aika väljältä.





Talot saavat uusia pastellivärejä.


Mese.


Kaupungin leikkipuisto keskellä aluetta.

Osa taloista on saanut uuden julkisivuvuorauksen.

Cygnaeuksen uusi ruokala on kaunis

tiistai 19. lokakuuta 2010 2 kommenttia
Cygnaeuksen koulun ja Porin suomalaisen yhteislyseon uusi ruokala on nyt valmis ja täytyy sanoa, että minun mielestäni ruokala näyttää hyvältä. Hyvää työtä Porin kaupungin talosuunnitteluosasto! Ankara talvi hidasti ruokalan rakennustöitä, mutta aikataulu saatiin onneksi kiinni kesän aikana. Ruokalassa valmistetaan päiväateriat 6000 hengelle, jotka jaellaan eri koululaitoksille ja päiväkodeille. Ruokalaa on suunniteltu myös käytettäväksi Pori Jazzien aikana ruokailu käytössä sekä eri tilaisuuksissa. Rakennustöistä on blogissa kuvia muun muassa:
Ruokala sulautuu todella hyvin Cygnaeuksen kouluun (1912).







Otin kuvat jo viimekuun puolella, siksi lehdissä näkyy vielä lehtiäkin.



Lopuksi vielä kuvasarja ennen ja nyt:

1950-luku
24.7.2009

7.9.2010

Entinen kunnalliskoti ennen ja nyt

torstai 9. syyskuuta 2010 0 kommenttia
Kaikki porilaiset ei varmaankaan osaisi kuvan perusteella sanoa missä tämä rakennus sijaitsee. Tämä Porin kunnalliskotina toiminut rakennus on jäänyt mielestäni hieman unohduksiin, syynä lienee sen sijainti kaupunginsairaalan takana. Rakennus on valmistunut vuonna 1890 ja toimii nykyään kaupunginsairaalan osastoina 11 ja 12. Mustavalkoinen kuva on 60-luvun alusta Satakunnan kirjateollisuuden kirjasta Pori - Kokemäenjoen kaupunki.






Vanha kaupunginsairaala ennen ja nyt

tiistai 7. syyskuuta 2010 1 kommenttia
Arkkitehti Stenbergin piirtämä vanha sairaala otettiin käyttöön 29. lokakuuta vuonna 1895. Kuva on 60-luvun alusta kirjasta Pori - Kokemäenjoen kaupunki. Olen saanut Satakunnan kirjateollisuudelta luvan kuvien julkaisuun, joten lisää näitä mielenkiintoisia ennen ja nyt kuvia on tulossa.
7.9.2010

Vanhan kaupunginsairaalan julkisivu on jäänyt paljolti kasvillisuuden piiloon. Mahtaako oven yläpuolella lukea tuota kaupunginsairaalaa niin kuin 50 vuotta sitten.

Porin rautatieasema ennen ja nyt

tiistai 8. kesäkuuta 2010 0 kommenttia
Kävin tänään kuvaamassa vuonna 1937 valmistunuttta funkistyylistä Porin rautatieasemaa vähän joka puolelta ja lisään kuvia rautatieasemasta huomenna. Tässä alkuun mielenkiintoinen ennen ja nyt kuva. Vanha kuva on menettänyt ikänsä vuoksi tekijänoikeudet, joten sen voi julkaista blogissa. Tarkkaa kuvausajankohtaa ei ole tiedossa.


Porin rautatieasema 40-50-luvulla.



Porin rautatieasema 8.6.2010


Veturitallit

torstai 19. marraskuuta 2009 2 kommenttia
Porin veturitallit on kaupungin marginaalialuetta ja siksi todella mielenkiintoinen kuvauskohde. Ydinkaupungin syke tuntuu täältä katsoen kaukaiselta. Vaikka junat kulkevat edelleen päivittäin useita kertoja veturitallin ohi, on paikalla pysähtyneisyyden tuntu. Sieltä kaupunkiin näyttää olevan lyhyt matka, mutta paikalle on vain harvoilla asiaa.







Veturitalli on lähes täynnä pienteollisuustoimintaa . Asiakkaat käyvät paikalla esimerkiksi etsimässä rakennusvaraosia Porin rakennuskulttuuriseura ry:n ylläpitämästä varaosapankista.



Varaosapankin toiminta perustuu vanhojen ja uusienkin rakennusosien myyntiin, jotka saadaan lahjoituksena tai Varaosapankin toimesta käydään purkamassa saneerattavista ja purettavista kohteista.






Hylätyltä näyttävät junavaunut ratapihalla eivät olekaan hylättyjä. Ruskeat ovat varastovaunuja ja harmaissa asuvat VR:n komennusmiehet. Ratapiha on siis joidenkin väliaikaiskoti Porissa työskennellessä. Rautatietoiminta näkyy edelleen muutenkin kuin junan kulkemisena.



Radan toisella puolella, Hankkijan entisen liikealueen paikalla on useita suuria kerrostaloja, jotka näkyvät veturitallille. Vanha asemarakennus niiden kupeessa tuntuu puristuvan kokoon ja menettävän edustavuutta, jota sillä alueen ainoana suojeltuna rakennuksena on ollut. Länsipuiston kaikki puutalot on aikojen kuluessa purettu ja korvattu kerrostaloilla.






Täällä luonto valtaa alaa odottaessaan tulevaisuutta ja päättäjien ratkaisuja. Veturitallien alue Porissa on hyvä esimerkki siitä, miten aikanaan vilkas ja elintärkeä liikenteen solmukohta muuttuu ns. joutomaaksi.











Varaosapankista löytää vaikka mitä.











Veturitalli sijaitsee syrjässä kaupungin keskustasta. Monet porilaiset eivät edes tiedä sen olemassaoloa. Kuitenkin sieltä on näköyhteys niin uusille kerrostaloille kuin teollisuusalueelle Karjarannassa. Marginaalissa sijainti ei siis merkitse sitä, etteikö sieltä olisi lyhyt matka kaikkialle, se ainoastaan piiloutuu muiden katseilta. Marginalisoituminen tarkoittaa usein myös, että alueen haluttavuus vähenee ja sen sosiaalinen käyttö muuttuu epätoivotuksi. Jos alue otetaan virkistyskäyttöön, tulee sitä kunnostaa sen historian lähtökohdat huomioon ottaen. Paikan merkitys syntyy sen menneisyydestä, siitä kuinka monelle ja moneen asiaan se on vaikuttanut. Lähde: Porin kaupunki, Suistolaisten puisto
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...