Kiertokadun keskuspuistossa

Kiertokadun alueen, eli aravien alueen rakentaminen 1950-luvun alussa oli Porissa Tiilimäen rivitaloalueen tekemisen ohella yksi keino vastata sotien jälkeiseen ankaraan asuntopulaan. Valmista syntyi aikoinaan urakalla, mutta suunnittelu ja työn laatu ovat osoittautuneet kestäviksi. Kun kävelee kiertokadun keskellä sijaitsevaan keskuspuistoon näkee ympärillään vain 50-luvun kerrostaloarkkitehtuuria ja kuulee lasten leikeistä kantautuvaa kirkunaa - niin kuin silloin talojen valmistumisen aikaan 50-luvullakin olisi kuullut.

• Kiertokadun taloista tuli näpättyä kuvia myös aikaisemmin kesällä 2009 kun kävin keskuskartanon huipulla. Kuvien taloista moni on jo peruskorjattu.

Presidentinpuistokadun matalampia taloja ja taustalla kiertokadun puistoa.

Kun katsoo tarkkaan ensimmäistä vanhaa kuvaa voi bongata kuvan ylhäältä kiertokadun päiväkodin, jolla on ikää jo 58 vuotta. Kun päiväkoti avattiin vuonna 1952, se oli pikkulasten seimi ja tarkoitettu vain alle 3-vuotiaille ja vauvoille. Seimiaikaa kesti 40 vuotta, ja vasta sen jälkeen päiväkotiin alettiin ottaa yli 3-vuotiaita. Paikkoja lisättiin Kiertokadulla 1976, ja samalla päiväkodin tiloja laajennettiin Kiertokatu 16:sta naapuritaloon, Kiertokatu 14:ään. Historiallinen muutos oli 1992, jolloin myös yli 3-vuotiaille avattiin ovi päiväkotiin.

Lähteet: SK 31.5.02

Huomiseen!

Tässä 50-luvun alun kuvassa kerrostalot vastavalmistuneita. Kaupunki näyttää vielä aika väljältä.

Talot saavat uusia pastellivärejä.

Mese.

Kaupungin leikkipuisto keskellä aluetta.

Osa taloista on saanut uuden julkisivuvuorauksen.

Heijastuksia hangessa

Korkeat ovat olleet nietokset Porissakin tänä talvena. Ilmatieteenlaitoksen mukaan tänään syvyyttä on 50cm. Kun lauhtui ja nietosten päälle saatoi vettä, joka sitten yöllä jäätyi, syntyi lumen päälle kiiltävä kuorrutus. Tämä heijastava kuorrutus sai minut inspiroitumaan kuvasreissulle. Viime yönä satanut lumi peitti heijastukset, joten olin liikkeellä viimetingassa.

Hesburger Tiilimäki (1992). Urheilukeskukseen vievän alikulun taidegraffiti on sutattu. Oliko pakko?

Kalevanpuiston päässä oleva kioski on tällä hetkellä tyhjillään ja vuokrattavana.

Kalevanpuistossa kävin myös joulukuussa 2009. Silloinkin oli pimeää.

Jäätä katolta. Kulku omalla vastuulla.

Riihikatua. Porin keskustan vesitornilla on korkeutta lähes 50 metriä. Arkkitehtinä oli Bertel Strömmer.

Liukuu.

Valtionsilta on rakennettu vuonna 1936. Vuotta myöhemmin kun keskustan vesitorni.

Länsipuisto päästä päähän

Porin puistoakselit, etelä-, pohjois-, itä- ja länsipuisto, tehtiin suurpalon 1852 jälkeisen Chiewitzin laatiman Porin asemakaavan mukaan. Puistojen varressa on joitakin vanhoja rakennuksia, mm. VPK:n talo (1894, nykyisin ravintola Punainen Kukko), entinen ruotsalainen yhteiskoulu (1892, nyt Porin taidekoulu) sekä ns. Äyrilän talo (1854) ja entinen puhelinlaitos (1927, nyt Luontotalo Arkki). Tällä kertaa kävellään länsipuisto päästä päähän. Lähteet: Pori-tieto.

Vanha rautatieasema, joka sijaitsee Länsipuiston päässä ja Vapaudenkadun varrella on valmistunut vuonna 1919. Ensimmäinen, samalle paikalle vuonna 1895 valmistunut asemarakennus tuhoutui tulipalossa 1918. Ensimmäinen rautatieasema vihittiin käyttöön 4.11.1895. Nykyään vanha suojeltu rautatieaseman rakennus on restauroitu asunnoiksi.

Puistot ovat tunnettuja Porin nimikkolinnun mustavariksen pesimäyhdyskunnista. Porin puistotoimi ansaitsee kiitoksen keskustan hienoista viheralueista, jotka on laitettu kuntoon vuosien pitkäjänteisellä, hyvällä työllä ja suunnitelmallisuudella.

Vuonna 1951 valmistunut 6 kerroksinen 31 asunnon Länsipuisto 26 on puiston kauneimpia kerrostaloja.

Länsipuiston toinen pää - puistojen risteys.

Kesällä uuden maalin pintaan saanut punainen kukko. Kuva blogissa.

Nurmen kukan soma pikkukioski puistojen risteyksessä, itäpuiston päässä.

Salininpuisto

Kaupungin puistotoimi on uusinut Eetunaukion päässä Salininpuiston kivetystä jo syksystä alkaen ja nyt alkaa olla valmista. Myös istutukset uusitaan viime vuonna saneeratun taideteoksen ympäriltä. Eetu Salinin pronssiveistoksen on tehnyt Aimo Tukiainen. Patsas paljastettiin 24.7.1955

Huurteinen Kalevanpuisto

Kalevanpuisto on Tiilinummen ja Päärnäisten (eli tuttavallisemmin kuukkarin) välissä sijaitseva noin kilometrin pituinen puisto. Kauniit huurteiset puut ja niihin osuva katuvalo innoitti kuvaamaan nämä otokset. Kamerajalustaa ei minulla mukana ollut, joten tuin kameraa puihin ja käytin jalustana sähkökaappeja, joita puistossa on useita.






Riihikadun päässä näkyy lähes 50 metriä korkea, vuonna 1936 vihitty Porin vesitorni.

Cygnaeuksenpuisto

Cygnaeuksenpuisto on eteläpuiston päässä, Cygnaeuksen koulun edustalla sijaitseva kaupungin vastikään kunnostama puisto.










Puiston uudistuksen myötä Emil Cedercreutzin vuonna 1920 veistämä äestäjäpatsas on paljon paremmin esillä. Aikaisemmin patsaan ympärillä oli korkeat puskat. Teos oli muuten aikansa suurin Suomessa toteutettu taidevalutyö ja myös Cedercreutzin ensimmäinen kaupungin koristukseksi lahjoittama veistos.

Raatihuone

Raatihuone on yksi Porin tunnetuimmista ja kuvatuimmista nähtävyyksistä, niinpä minäkin lähdin sitä ihailemaan. Rakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel, joka on suunnitellut myös mm. Helsingin tuomiokirjon ja ylioppilastalon. Empiretyylinen raatihuone rakennettiin vuosina 1839-1841 ja vihittiin käyttöön 1841, eli rakennus on jo 168 vuotias.

Raatihuone oli kaupungin edustusrakennus ja maallisen vallan tunnus. Tekeminen maksoi aikanaan 85000 hopearuplaa. Talo on rakennettu lähiympäristöstä louhituista sokkelikivistä, tiilistä, virolaisesta kattolistakivestä, Ruotsista tuodusta rautatavarasta, Öölannin kalkkikivestä sekä satakuntalaisesta puusta. Ikkunalasit ovat Thornäsin Lasitehtaalta. Tornikello on ilmajokelaisen kellosepän Johan Yli-Könnin työtä. Huonekalut ovat Pietarista ja Helsingistä, tekstiilit olivat alunperin Hampurista ja istuntosalin peili Tukholmasta. Kymmenen vuotta raatihuoneen valmistumisen jälkeen rakennus vahingoittui perusteellisesti vuonna 1852 Porin palossa. Palon jälkeen rakennus korjattiin alkuperäisen mallin mukaisesti, paitsi puinen torni korvattiin J. E. Stenbergin suunnittelemalla nykyisellä palotornilla vuonna 1891. Nykyisin rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ovat kaupungin elinkeino- ja matkailutoimiston tilat sekä toisessa kerroksessa on kokoustilat.Lähteet: Poritieto.com ja wikipedia


Porin karhu on katsellut kaupungin elämää vuodesta 1938 asti. Veistos on Emil Cedercreutzin suunnittelema.

Raatihuoneenpuisto on ehdottomasti Porin kaunein ja parhaiten hoidettu puisto.

Raatihuonetta tulee harvemmin katseltua sisäpihalta päin. Takaa on käynti Porin hienoimpaan ravintolaan, raatihuoneen kellariin.

Teksti "Curia Arctopolis" rakennuksen julkisivussa tarkoittaa sananmukaisesti käännettynä "Karhukaupungin neuvotteluhuone". Kansanhuumori on tulkinnut tekstin tarkoittavan "Kuri ja ankara poliisi".