Kiertokadun keskuspuistossa

Kiertokadun alueen, eli aravien alueen rakentaminen 1950-luvun alussa oli Porissa Tiilimäen rivitaloalueen tekemisen ohella yksi keino vastata sotien jälkeiseen ankaraan asuntopulaan. Valmista syntyi aikoinaan urakalla, mutta suunnittelu ja työn laatu ovat osoittautuneet kestäviksi. Kun kävelee kiertokadun keskellä sijaitsevaan keskuspuistoon näkee ympärillään vain 50-luvun kerrostaloarkkitehtuuria ja kuulee lasten leikeistä kantautuvaa kirkunaa - niin kuin silloin talojen valmistumisen aikaan 50-luvullakin olisi kuullut.

• Kiertokadun taloista tuli näpättyä kuvia myös aikaisemmin kesällä 2009 kun kävin keskuskartanon huipulla. Kuvien taloista moni on jo peruskorjattu.

Presidentinpuistokadun matalampia taloja ja taustalla kiertokadun puistoa.

Kun katsoo tarkkaan ensimmäistä vanhaa kuvaa voi bongata kuvan ylhäältä kiertokadun päiväkodin, jolla on ikää jo 58 vuotta. Kun päiväkoti avattiin vuonna 1952, se oli pikkulasten seimi ja tarkoitettu vain alle 3-vuotiaille ja vauvoille. Seimiaikaa kesti 40 vuotta, ja vasta sen jälkeen päiväkotiin alettiin ottaa yli 3-vuotiaita. Paikkoja lisättiin Kiertokadulla 1976, ja samalla päiväkodin tiloja laajennettiin Kiertokatu 16:sta naapuritaloon, Kiertokatu 14:ään. Historiallinen muutos oli 1992, jolloin myös yli 3-vuotiaille avattiin ovi päiväkotiin.

Lähteet: SK 31.5.02

Huomiseen!

Tässä 50-luvun alun kuvassa kerrostalot vastavalmistuneita. Kaupunki näyttää vielä aika väljältä.

Talot saavat uusia pastellivärejä.

Mese.

Kaupungin leikkipuisto keskellä aluetta.

Osa taloista on saanut uuden julkisivuvuorauksen.

Mikä yhdistää Tarja Halosta ja Himmeliä

Sampolassa Palokunnantie 39:ssä sijatsevat vanhainkoti Himmeli on arkkitehtuuriltaan piristävä poikkeus muuten paljolti elementeistä rakennetussa Sampolassa. Juuri tästä syystä Himmeli päätettiinkin 80-luvun lopulla tilata arkkitehdeiltä Raili ja Reima Pietilältä. Pietilöitä pidetään Suomen nykyarkkitehtuurin merkittävimpinä mestareita. Tunnetuimpana työnä pidetään Tampereen pääkirjastoa Metsoa ja presidentin virka-asuntoa Mäntyniemeä.

Ensimmäisen kerran himmelin tontilla alkoi olla rakentamisen merkkejä kesäkuussa 1986 kun valutöiden muotteja valmisteltiin. Peruskivi muurattiin saman vuoden lokakuussa, ja kahden vuoden kuluttua rakennustöiden aloittamisesta heinäkuussa 1988 ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon. Lopullisesti talo valmistui vuonna 1990. Rakennuksen kustannukset olivat 57 miljoonaa markkaa. Suunnittelijan puheenvuoron vihkiäisissä piti professori Reima Pietilä, joka edellisen kerran oli nähty talon harjannostajaisissa. Juhlapuheen vihkiäisissä piti silloinen sosiaaliministeri Tarja Halonen.

Lukiessani vanhoja lehtijuttuja himmelistä, pisti silmääni Satakunnan kansassa 17.12.1988 julkaistu juttu jossa oltiin haastateltu 500 porilaista. Jutun mukaan yli puolet porilaisista eli 59 prosenttia piti päiväkoti Taikurinhatun ja vanhainkoti Himmelin tyyppistä rakentamista liian prameilevana. Enemmistön mielestä Taikurinhattuun ja Himmeliin menneet varat olisi kannattanut sijoittaa useampiin samaa tarkoitusta palveleviin vaatimattomampiin rakennuksiin. Lähteet: Wikipedia ja Satakunnan kansa

Tove Janssonin kirjasta nimensä saanut päiväkoti Taikurinhattu vihittiin käyttöön syyskuussa 1984. Taikurinhattu oli Arkkitehti Raili Pietilän sekä akateemikko, prosessori Reima Pietilän ensimmäinen lastentalosuunnitelma. Päiväkodin rakentaminen maksoi 12 miljoonaa markkaa (2 miljoonaa euroa).