Västäräkistä vähäsen

Kävin ohikulkumatkalla taas Kalaholman rautatiesillalla joka on jollain tavalla kiehtova ja kuvauksellinen. Silta on tehty niittaamalla vuonna 1930. Kiskoon stanssatusta Imatra-tekstistä kuvaa ottaessani lensi sattumalta västäräkki suoraan kuvaan ja keikkui siinä vaikka kuinka kauan, aivan kun se olisi poseerannut itseään kameralle. Joskus käy tuuri.

1931.

Varokaa heikkoja jäitä.

Väinölän lähiö

Kävin jonkin aikaa sitten piipahtamassa Väinölässä johon minulla on aina ollut tietynlainen suhde. En ole koskaan asunut siellä, mutta kävin Väinölässä ala-astetta. Väinölän kaupunginosahan sijaitsee Luvatan (ent. Outokummun) tehtaan läheisyydessä Itä-Porissa ja siellä asuu noin 2 700 asukasta. Väinölän asukkaista suurin osa asuu Väinölän lähiössä, joka koostuu useista kolmikerroksisista 70-luvun betonielementtitaloista. Viimeviikon Satakunnan Kansan Sunnuntailiitteessä oli hyvä juttu Väinölästä, jos meni ohi, niin kannattaa penkoa lehtikasa ja lukaista. Väinölässä sijaitsee myös vanha lyhytaaltoasema jota kävin kuvaamassa syyskuussa 2009.


Tyypillistä Väinölää.

Väinölän "pääkatu" Väinönraitti joka on rauhoitettu autoilta.

Väinölässäkin on jo tehty julkisivukorjauksia.

Väinölän kirkko (1956)

Väinölän ala-aste (1959) jossa kävin luokat 3-6 on muistoja täynnä.

Tästä ovesta tuli lapsena kuljettua. Mikään ei ole muuttunut 90-luvun alusta.

Väinölässä on R-kioski, joka muutti nykyiselle paikalle Väinölän kirkkoa vastapäätä aikaisemmin toimineen Spar-kaupan vierestä kauppakeskuksesta. Kioski tunnettiin aikaisemmin nimellä Kallen kioski.

Väinölän rautatiesillan joutuu alittamaan mutkien kautta, joka on varmasti aiheuttanut useita vaaratilanteita.

Seo Baari.

Väinölän päiväkoti.

Väinölän kauppakeskus jossa siwa, parturi kampaamo ja ravintola olohuone. Väinölän liikekeskuksessa toimii myös Väinölän kirjatupa, jossa on myös nuorisotila ja asukastupatoimintaa. Kirjatupaa pyörittää Väinölän kirjastoyhdistys, joka toimii Väinölän asukasyhdistyksenä. Toimintaa se toteuttaa yhteistyössä Pormestarinluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektin kanssa. Kirjatuvalla toimii myös venäjänkielisten maahanmuuttajien tulkki- ja sosiaalineuvontapalvelu.

Aikaisemmin Väinölän palvelukeskuksessa toiminut Spar-kauppa lopetti toimintansa ja 8.12.2006 avattiin liikekeskuksen tiloihin Siwa.

Sikalanpolku.

Luvata eli entinen Outokumpu sijaitsee oikeastaan Metallikylässä.

Outokummun työntekijöiden entiset asunnot ovat alueen vanhempaa kerrostalorakentamista.

Puhelinkoppeja

Ainakin Itä-Porin suunnalta löytyy vielä kaksi puhelinkoppia. Ei tosin enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Mistä muualta koppeja vielä löytyisi?

Koivistoluodontiellä seisoo tämä Koivistoluodon kiinteistöyhdistyksen hallinnassa oleva puhelinkoppi.

Metallinkylässä Luvatan edessä sijaitsee, mistäs muustakaan kuin kuparista valmistettu puhelinkoppi.

Puolimatka rakentaa

Väinölän Outokummuntiellä on tyhjä tontti jossa on pysynyt ihmeen pitkään pystyssä pala lähiörakennushistoriaa.

Wikipedia kertoo rakennusliike Puolimatkasta seuraavaa:

Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy oli aikoinaan Suomen ensimmäisiä ja suurimpia rakennusliikkeitä. Sen perusti rakennusmestari Armas Puolimatka vuonna 1947. Yritys aloitti ensimmäisenä Suomessa teollisen rakennustoiminnan vuonna 1963 ja vuotta myöhemmin käynnistettiin oma suunnittelutoiminta. Ensimmäiset ulkomaiset projektinsa Puolimatka aloitti vuonna 1972 Neuvostoliitossa ja toteutti sen jälkeen liki 20 vuoden aikana merkittävän määrän kansainvälisestikin hyvin mittavia hankkeita.

Vuonna 1984 Hankkija osti Rakennusliike Puolimatkan Armas Puolimatkan perheeltä yhdellä Suomen taloushistorian suurimmista yrityskaupoista, joissa myyjinä on ollut yksityishenkilöitä.

Hankkija vaihtoi hieman myöhemmin nimensä Noveraksi. Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1992 rakennusliikkeen oston osoittautuessa lama-aikaan liian suureksi ja huonosti ajoitetuksi. Konkurssipesän suurimpana velkojana Kansallis-Osake-Pankki otti haltuunsa Puolimatkan, ja Noveran rakennusosateollisuuden. Sektorit yhdistettiin ja vielä fuusioitiin vuonna 1993 Rakennus-Ruolan kanssa.

Omistajapankki huomasi kuitenkin, ettei näin suurelle yksikölle löytynyt ostajaa, ja KOPin fuusioiduttua SYP:n kanssa Meritaksi, myytiin Puolimatkan rakennustoiminta ja rakennussuunnittelu vuonna 1996 Ruotsin toiseksi suurimmalle rakennusyritykselle NCC-yhtymälle. Puolimatkan rakennusosateollisuutta myytiin eri puolille: elementtiteollisuus Partekille, ikkuna- ja oviteollisuus Paloheimo Oy:lle.

Joulukuusen aika

Taas on tullut se aika vuodesta kun sisälle haetaan kuusipuu joko itse metsästä tai kuusikauppiaalta. Kuusta ei kannata kuitenkaan heti suoraan survaista jalkaan ja viedä olohuoneeseen, vaan muutama juttu olisi hyvä tietää. Tässä juhlitaan.netistä kopioitu hieman tietoa kuusen hoidosta. Kuvat alla ovat Mikkolan Karhumuovin pihasta jossa Nakkilan nuoret uheilijat Ry myy kuusia.

Jäinen kuusi pitää sulattaa hitaasti ennen kuin se asetetaan jalkaan. Sulatuspaikaksi käy viileä tila, jossa on vain muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa muutaman vuorokauden ajan. Puun tyven tulee olla vedessä koko sulatuksen ajan. Jos käytettävissäsi ei ole viileää tilaa, voit tuoda puun pesuhuoneeseen. Laita tyvi vesiämpäriin ja suihkuta neulasisto välittömästi kylmällä vedellä. Toista kylmä suihku muutaman tunnin kuluttua. Puu on valmis jalkaan asetettavaksi noin 8 tunnin jälkeen.

Ota kuusesta pois kuolleet neulaset ja ravistele roskat irti. Mittaa huoneen korkeus ja lyhennä kuusi sopivaksi. Ainakin muutama sentti kannattaa sahata tyvestä pois. Puun tyven tulee mahtua ohentamattomana jalkaan. Tyvestä ei saa poistaa kuorta. Kiristä jalan ruuvit ja pystytä kuusi.

Puun tyven leikkauspinta pitää pitää vedessä koko ajan. Vettä ei saa päästää loppumaan. Veden kulutus on suurin ensimmäisen vuorokauden aikana. Usein kuusenjalan vesitila on niin pieni, ettei se riitä koko vuorokaudeksi. Kuusenjalkaan voi tehdä reiän ja asettaa jalan tilavaan vesiastiaan. Näin kastelusta ei tarvitse huolehtia niin usein.

Lähde: http://www.juhlitaan.net/joulu/joulukuusenhoito.php

• Joulukuusen historiaa wikipediassa

BYGGmax Porin Mikkolaan

Ruotsalainen rakennustarvikekauppaketju BYGGmax avaa uuden myymälän Porin Mikkolaan Prismaa vastapäätä keväällä 2011. Rakennustyöt ovat nyt edenneet betonirunkojen pystytykseen. Olen käynyt Ruotsissa BYGGmaxissa ja täytyy sanoa että oli hintatasoltaan erittäin edullinen. Mielestäni hyvä että rakennustarvikekaupoillekkin tulee lisää kilpailua Poriin. Ketjulla on Suomessa entuudestaan myymälät Turussa, Vaasassa, Lahdessa ja Jyväskylässä.

• BYGGmaxin kotisivut.
  

K1-katsastuksen tiloissa oli ennen maatalouskeskus Aron siilo.

Sampolan Palveluksekus

Vuonna 1975 valmistui lähes 5000 asukkaan Sampolaan palvelukeskus. Vielä 90-luvulla palvelukeskuksessa oli kaksi kauppaa, R-kioski, pankkiautomaatti, kukkakauppa, posti, pankki ja korttelipoliisi. Myös muita yrityksiä, kuten pizzeria on keskuksessa toiminut. Eniten sampolalaiset varmaankin jäivät kaipaamaan kadonnutta pankkiautomaattia. Palveluksekuksessa on kuitenkin vielä muutama vuosi sitten Sparista Saleksi muuttunut kauppa, kirjasto, apteekki, terveyskeskuksen hammashoitola, parturi-kampaamo, Pub Fanda, ravintola Belladoora, Sampolan Lämpö Oy sekä Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen Itä-Porin toimipiste.

Aikaisemmin "palkkarin" katolla oli korkea mainoslaatikko, mutta se on varmaankin poistettu palveluiden vähentymisen takia.

Meiju Suvas oli ravintola Fandassa 22.10.2010.

Sampolassa toimii vireä asukastupa joka järjestää paljon matkoja ja tapahtumia.

Sale.

Hammashoitola.

Sampolan kauneus on katsojan silmässä

Lähiöt on aina jostain syystä kiinnostaneet minua, ehkäpä syynä on niiden syntytarina, kaupunkiinmuuttoryntäys 70-luvulla, tai sitten niiden karu arkkitehtuuri joka on omalla tavallaan kaunista. Olen käynyt Sampolassa ala-astetta ja yläasteen, joten se on tietysti minulle aina nostalginen paikka. Tällä kertaa räpsein kuvia lyhyellä kävelylenkillä, enkä kiertänyt Sampolaa ihan kokonaan, mutta kävin kameran kanssa myös palvelukeskuksessa josta tulossa myöhemmin kuvia. Kävin Sampolassa kameran kanssa edellisen kerran heinäkuussa 2009.

Sampolan erikoisin nähtävyys on Sampolan palvelukeskuksen vieressä sijaitseva kuvanveistäjä Kerttu Horilan toteuttama suuri keramiikkareliefi. Teos muistuttaa tyyliltään sosialistista realismia, mikä on Suomessa julkisissa ulkotiloissa harvinaista.

Vaikka joihinkin vanhempiin kerrostaloihin kaakon suunnalla on jo tehty vuosia sitten julkisivukorjauksia, on suurin osa Sampolaa vielä alkuperäisessä asussa. Toisaalta hyvä niin, sillä kaikki korjaukset eivät välttämättä ole niin onnistuneita. Olisiko hyvä että Sampolassa tehtäisiin samanlainen yhtenäinen julkisivujenkorjaus kuin Koivulan ja Uudenkoiviston kerrostaloissa? Jos julkisivukorjauksia tehtäisiin, niin olisi hyvä että noudatettaisiin yhtenäistä linjaa, mutta toisaalta, pitäisikö alkuperäistä karua valkoisella ja harmaalla kivellä kuorrutettua betonia säilyttää muistona aikakaudesta.

Oikealla Sampolan päivätoimintakeskus.

Pastellinsävyjä.

Sampolan kerrostalot on rakennettu pääosin 1970-luvulla ja alueella on kaikkiaan noin 20 asunto-osakeyhtiötä. Sampola syntyi vuonna 1971, jolloin Porin kaupunki luovutti rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle ja Porin Sato Oy:lle alueen Vanhankoiviston itäosista rakentamista varten. Sampolan rakennustyöt aloitettiin 18. joulukuuta 1972 ja kustannusarvio oli noin 100 miljoonaa markkaa. Rakennusohjelma käsitti asuinkerrostaloja, joihin tuli yhteensä 1 596 asuntoa.

Sampolan asukasluvut ovat koko ajan laskussa ja asukkaisen ikä kasvussa. Vuoden 1983 alussa asukkaita oli 4407, vuoden 1993 alussa 3 521 ja vuoden 2003 alussa asukkaita oli enää 2 741. Ja luku on todennäköisesti tästäkin vielä laskenut.

Aito alkuperäinen 70-luvun katos.

Pallopelejä.

Muutamilla pihoilla oli vielä alkuperäisiä 70-luvun lasten pihalaitteita. Itsekin näissä joskus leikkinyt.

Vellamontie 3 sisäänkäynti.

Vellamontie 9 on rakennettu vuonna 1977.

Annikintien ja Puhurintien kulma.

Sampolan keskellä on pieni puisto istutuksineen ja penkkeineen.

Vellamontie 8, 5, 3 ja 1 on rakennettu vuonna 1978.

Sampolan vanhustentalo Puhurintiellä on peruskorjattu ja perustettu vuonna 1998.

Annikintie.

Kerrostaloalueeseen liittyy myös 70-luvulla rakennettu 120 omakotitalon alue. Omakotialue rakennettiin aikoinaan liki kerralla valmiiksi. Silloin oli tarkoin määrätty, että talojen tuli olla tasakattoisia. Sittemmin ne on muutettu harjakattoisiksi.

Hillervontie.

Lähteet: Satakunnan Kansat ja Wikipedia