Tuoreita kuvia Porin torilta

Harvemmin tulee torilla käytyä, mutta aina kun siellä käy on se elämys. Tunnelma ja tuoksut ovat jotain aivan muuta kun marketeissa. Ja voi olla aivan varma että saa tuoretta tavaraa, kuten kuvatkin sen todistavat.

Kauppatori sijaitsi alun perin Porin raatihuoneen edustalla, mutta aikanaan se siirrettiin nykyiselle paikalleen. Kauppatorin ohi suuntautuva Yrjönkatu muuttuu kävelykaduksi, joka jatkuu etelään noin 400m aina Mikonkadulle saakka. Suuri osa kauppatorin tapahtumista on siirtynyt kävelykadun ja Eetu Salinin aukion alueelle, jossa voikin Porin keskustan nykyään sijaitsevan. Kauppatoria ympäröivät, huonokuntoiset rakennukset ja torikioski ovat herättäneet kaupunkilaisissa keskustelua, sillä torimaisemaa pidetään yleisesti ottaen rumana. Torin katukivetys uusittiin vuonna 2007. Kauppatori on avoinna ma-la klo 7-14. Kuukausimarkkinat järjestetään kuukauden 1. tiistaina klo 7-18. Iltatorit ovat kesällä ti ja pe klo 7-18. Lähteet: Wikipedia ja Poritieto

• Porin kaupungin nettikamera kauppatorilla.
  

Tori tunnetaan sananlaskusta ”Ko tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii”. Nyt ei kuitenkaan ollut pärekoreja myytävänä.








Hauska Pertti Mäkisen tekemä veistos nimeltään toriparlamentti paljastettiin Porin päivänä 2008.

Kävelyllä Etelärannassa

Porin taidemuseo valmistui vaaka- ja pakkahuoneeksi vuonna 1860. Muutostyö taidemuseoksi toteutettiin vaiheittain vuosina 1977-1981 arkkitehti Kristian Gullichsenin johdolla. Taidemuseotoiminta alkoi vuonna 1981.

Etelärantakatua.

Porin taidemuseon edustalle sijoitettu Harry Kivijärven veistos Lokki pystytettiin vuonna 1987 professori Maire Gullichsenin 80-vuotispäivänä.

Sohjossa ja urissa ollaan tänä talvena totuttu ajamaan.

Ravintolalaiva Barco.

Suomalaisen klubin pihaterassi. Teatterikatu.

Porin puuvillatehdas aloitti toimintansa vuonna 1900.

Kivi-Poria kauneimmillaan.

Antinkatua. Etelärannan päässä on näitä harvoja mäkiä Porin keskustassa. Täällä tuli aikoinaan harjoiteltua mäkilähtöä autokoulussa.

Sisäpihan parveke kuvattuna antinkadulta.

Sampolan kauneus on katsojan silmässä

Lähiöt on aina jostain syystä kiinnostaneet minua, ehkäpä syynä on niiden syntytarina, kaupunkiinmuuttoryntäys 70-luvulla, tai sitten niiden karu arkkitehtuuri joka on omalla tavallaan kaunista. Olen käynyt Sampolassa ala-astetta ja yläasteen, joten se on tietysti minulle aina nostalginen paikka. Tällä kertaa räpsein kuvia lyhyellä kävelylenkillä, enkä kiertänyt Sampolaa ihan kokonaan, mutta kävin kameran kanssa myös palvelukeskuksessa josta tulossa myöhemmin kuvia. Kävin Sampolassa kameran kanssa edellisen kerran heinäkuussa 2009.

Sampolan erikoisin nähtävyys on Sampolan palvelukeskuksen vieressä sijaitseva kuvanveistäjä Kerttu Horilan toteuttama suuri keramiikkareliefi. Teos muistuttaa tyyliltään sosialistista realismia, mikä on Suomessa julkisissa ulkotiloissa harvinaista.

Vaikka joihinkin vanhempiin kerrostaloihin kaakon suunnalla on jo tehty vuosia sitten julkisivukorjauksia, on suurin osa Sampolaa vielä alkuperäisessä asussa. Toisaalta hyvä niin, sillä kaikki korjaukset eivät välttämättä ole niin onnistuneita. Olisiko hyvä että Sampolassa tehtäisiin samanlainen yhtenäinen julkisivujenkorjaus kuin Koivulan ja Uudenkoiviston kerrostaloissa? Jos julkisivukorjauksia tehtäisiin, niin olisi hyvä että noudatettaisiin yhtenäistä linjaa, mutta toisaalta, pitäisikö alkuperäistä karua valkoisella ja harmaalla kivellä kuorrutettua betonia säilyttää muistona aikakaudesta.

Oikealla Sampolan päivätoimintakeskus.

Pastellinsävyjä.

Sampolan kerrostalot on rakennettu pääosin 1970-luvulla ja alueella on kaikkiaan noin 20 asunto-osakeyhtiötä. Sampola syntyi vuonna 1971, jolloin Porin kaupunki luovutti rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle ja Porin Sato Oy:lle alueen Vanhankoiviston itäosista rakentamista varten. Sampolan rakennustyöt aloitettiin 18. joulukuuta 1972 ja kustannusarvio oli noin 100 miljoonaa markkaa. Rakennusohjelma käsitti asuinkerrostaloja, joihin tuli yhteensä 1 596 asuntoa.

Sampolan asukasluvut ovat koko ajan laskussa ja asukkaisen ikä kasvussa. Vuoden 1983 alussa asukkaita oli 4407, vuoden 1993 alussa 3 521 ja vuoden 2003 alussa asukkaita oli enää 2 741. Ja luku on todennäköisesti tästäkin vielä laskenut.

Aito alkuperäinen 70-luvun katos.

Pallopelejä.

Muutamilla pihoilla oli vielä alkuperäisiä 70-luvun lasten pihalaitteita. Itsekin näissä joskus leikkinyt.

Vellamontie 3 sisäänkäynti.

Vellamontie 9 on rakennettu vuonna 1977.

Annikintien ja Puhurintien kulma.

Sampolan keskellä on pieni puisto istutuksineen ja penkkeineen.

Vellamontie 8, 5, 3 ja 1 on rakennettu vuonna 1978.

Sampolan vanhustentalo Puhurintiellä on peruskorjattu ja perustettu vuonna 1998.

Annikintie.

Kerrostaloalueeseen liittyy myös 70-luvulla rakennettu 120 omakotitalon alue. Omakotialue rakennettiin aikoinaan liki kerralla valmiiksi. Silloin oli tarkoin määrätty, että talojen tuli olla tasakattoisia. Sittemmin ne on muutettu harjakattoisiksi.

Hillervontie.

Lähteet: Satakunnan Kansat ja Wikipedia

Cygnaeuksenpuisto

Cygnaeuksenpuisto on eteläpuiston päässä, Cygnaeuksen koulun edustalla sijaitseva kaupungin vastikään kunnostama puisto.










Puiston uudistuksen myötä Emil Cedercreutzin vuonna 1920 veistämä äestäjäpatsas on paljon paremmin esillä. Aikaisemmin patsaan ympärillä oli korkeat puskat. Teos oli muuten aikansa suurin Suomessa toteutettu taidevalutyö ja myös Cedercreutzin ensimmäinen kaupungin koristukseksi lahjoittama veistos.