Reposaaren VPK-talo

Reposaaren kaunis VPK:n talo on valmistunut vuonna 1901 ja se sijaitsee Kirkkokadun ja Amiraalinkadun kulmassa Reposaarella. Talossa on pidetty historiansa aikana lukuisia tanssiaisia, toiminta- ja harjoitusiltoja sekä perhejuhlia. Erityisen suosittu talo on nykyään häiden juhlapaikkana. Talossa on kuvattu elokuviakin, joista merkittävin on amerikkainen vuonna 1986 valmistunut White Nights, joka sai Oscarin Lionel Richien legendaarisesta biisistä Say You Say Me. Jos kiinnostaa, niin leffan saa tilattua ainakin cdon.comista noin 6 eurolla.



Pori-tieto kertoo talon historiasta seuraavaa: Vuonna 1896 aloitettiin varojen kerääminen VPK-talon rakennusrahastoon järjestämällä arpajaiset. Vuosikokouksessa 27.3.1897 perustettiin toimikunta, jonka ensimmäisenä tehtävänä oli hankkia takausmiehet rakennuslainan saamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti 10.3.1898 luovuttaa vuokravapaasti tontin palokunnalle talon rakentamista varten.

Kirkkokadun ja Amiraalinkadun kulmaan aloitettiin kivijalan teko kiilatuista luonnonkivistä vuonna 1898 ja työ saatiin valmiiksi seuraavan vuoden 1899 alussa. Varsinainen rakennusurakka annettiin urakoitsija Farsenille sekä maalaus- ja sisustustyöt maalari Lehtiselle. Porin Säästöpankki antoi kiinnelainan. Arkkitehti J. Nordstrand laati piirustukset ja maistraatti hyväksyi 12.6.1899 rakennussuunnitelman. Talo tehtäisiin kokonaan hirrestä ja vuorattaisiin ulko- ja sisäpuolelta laudoituksella. Rakennustyöt oli jo aloitettu heti kivijalan valmistuttua ja 12.2.1901 talo oli valmis. Juhlasalin yhteydessä oli pieni näyttämö, jonka takana pukeutumishuone sekä lisäksi pieni kahvilahuone, eteistilat ja vahtimestarin asunto.

Rakennuksen ikimuistoisiksi muodostuneet vihkiäiset pidettiin suurin juhlallisuuksin. Vieraita oli noin 500 henkeä, sahan työväkikin oli saanut vapaapäivän tilaisuutta varten. Kun arvokas ja monipuolinen ohjelma oli saatu päätökseen ja tanssin piti alkaa, juoksi sisään poliisi viheltäen pilliinsä ja huutaen tulen olevan irti. Yleiseltä pakokauhulta sentään vältyttiin ja juhlaväki saatiin rauhallisesti poistumaan talosta. Ulkona heitä sitten kohtasi pelottava näky, sillä koko saha paloi tulimerenä. Palokunta joutui suoraan juhlasta sammutustöihin, suojelemaan lautatarhaa ja muita rakennuksia, jossa työssä onnistuttiinkin.

VPK:n talossa alettiin pitää iltamia, tanssiaisia, voimistelu-, paini- ja harjoitusiltoja sekä muita juhlia. Taloa on vuosien mittaan korjattu ja kunnostettu, joten se on pysynyt toimivana keskuspaikkana, joka vaikuttaa edelleen Reposaaren ja lähiseudun elämään. Lähde: Pori-tieto

Porin linnat - Karhulinna

Karhulinna valmistui vuonna 1928, ja se rakennettiin alun perin suojeluskuntataloksi. Kun suojeluskuntalaitos sodan jälkeen lopetettiin, ryhtyi taloa isännöimään Suomen Punainen Risti 1944. Talon suurta salia on aikojen saatossa käytetty moniin tarkoituksiin. Rauma-Repola osti Karhulinnan SPR:ltä marraskuussa 1980. Rakennuksen alkuperäiset piirustukset teki turkulainen arkkitehti B. Wahlroos. Esikunta kelpuutti kuitenkin aikoinaan Wahlroosin piirustuksista vain julkisivun ja senkin muutosten jälkeen. Suojeluskuntalaiset lisäsivät sittemmin taloon muun muassa ikkunoita, ja lopulliseen muotoonsa piirustukset valmistuivat Hj. Sirenin rakennustoimistossa. Vuonna 1999 Steiner-koulu muutti karhulinnaan. Lähde: Pori-tieto

Junnila on kuin sadusta

Kävimme kaksi viikkoa sitten ajelulla Reposaaressa ja kun meillä oli aikaa ja ilmakin mitä kaunein, niin päätimme käydä samalla reissulla myös kävelyllä Junnilassa jossa olemme nuorina kummatkin käyneet riparin. Reissun kuvat purin koneelle kuitenkin vasta tänään ja kuvia katsellessa lumouduin kuinka kaunis paikka Junnila onkaan, kuin suoraan satukirjasta.

Junnila rakennettiin alunperin vuonna 1884 kunnallisneuvos Robert Junneliuksen kesänviettopaikaksi Reposaareen ja ympäristö muokattiin puistoksi. Apteekkari, myöhemmin kunnallisneuvos Robert Junnelius asui kesäisin perheensä kanssa huvilassaan. Junneliuksen kuoltua vuonna 1900 leski vietti Junnilassa kesänsä ja vielä 85-vuotissyntymäpäivänsäkin. Porin seurakunnat ostivat Junnilan vuonna 1947, josta lähtien siellä on järjestetty joka kesäkausi leiritoimintaa.

Junneliuksen huvila, leirikeskuksen vanha päärakennus, tuhoutui tulipalossa toukokuussa 1991. Vuonna 1993 valmistui tämä uusi päärakennus, jossa on sali ja pienempiä kokoontumistiloja sekä hiljentymishuone.

Lammen rannalla oli erikoinen, pyöreä "Ankkala", jossa ankkoja pidettiin talvisin. Vesi johdettiin lammesta putkia pitkin rakennuksessa olevaan altaaseen ja ankkahuonetta lämmitettiin uunilla. Puutarhassa oleili ankkojen lisäksi riikinkukkokin. Luonnonkivestä tehty rakennus punaisine tiilikattoineen ja kauniine tiilipilareineen oli kuin satujen lammenhaltijan kruunu. Kukkivat lumpeet, ulpukat ja kurjenmiekat lisäsivät vielä lammen satumaista viehättävyyttä. Nykyään ankkala toimii saunana.

Rannalta avautuu Selkämeren ulappa, mutta aivan meren tuntumassa on myös makeavetinen Junnilan lampi, mikä tekee paikasta ainutlaatuisen.

Yksityiskohta ankkalan portaikossa.

Toinen luonnonkivistä tehty, linnanraunioita muistuttava erikoisuus oli kylpylähuoneen ja puutarhan välisellä tasaisella alueella, ns. "pölkkyplaanilla", jonne alkuun paikkaa raivatessa oli jätetty isot puunrungot ja juurakot. Kun Junneliuksen tuttavia, nuoria ylioppilaita vietti täällä kesää, he rakensivat nämä muurit kuin muistoksi ja kiitokseksi huvilan isännälle.

Taustalla näkyvät vuonna 1988 rakennetut majoitustilat, jossa on 24 kahden hengen huonetta. Vuodepaikkoja on kaikkiaan 72 hengelle. Junnilassa oli myös aikaisemmin vuonna 1959 valmistunut ruokala- ja majoitusrakennus jossa itsekin ripariaikana tuli nukuttua. Rakennus kuitenkin purettiin ja korvattiin uudella vuonna 2006.

Lähteet: Pori-tieto ja porievl.fi

Katariinankatu 30:n rakennus

Tämä katariinankatu 30:ssä sijaitseva hieno rakennus on valmistunut vuonna1927. Samana vuonna Porin poliisilaitos sai toisen poliisiautonsa ja Porin kauppahalli vihittiin käyttöön. Rakennuksessa on toiminut ainakin Porin laatuvaraosa vuosina 1979-1983, mutta mitä muuta rakennuksessa on ollut? Mikä on talon historia? Olisiko rakennus toiminut alunperin autokorjaamona tms?

1.6.2011 Lisätty saatuja muisteloita rakennuksesta:

Blogin nimetön lukija tiesi kertoa, että kyseisen rakennuksen ikkunoissa oli vielä viitisen vuotta sitten vanhat kuluneet teipit vanhasta levykaupasta. Olisko siinä lukenut stage 10 tjs. Toinen lukija korjasi pian että kyseessä oli soitinliike eikä levykauppa. Facebookissa tiedettiin myös kertoa että musiikkisoitinliikkeen  historia jäi aika lyhyeksi

Nimimerkki ST muisteli seuraavaa: Isäni asui muinoin vieressä olevassa valkoisessa puutalossa ja heidän autonsa oli autokorjaamon alakerrassa tallissa aina yöt. Tämä aika oli joskus 1950-luvulla eli silloin ainakin siitä oli mm. autokorjaamo. Levykauppa ja soitinliike olivat siinä paljon, paljon myöhemmin. Omasta lapsuudestani muistan talossa olleen autovaraosakaupan ja korjaamon myös.

Porin keskustan vanhan uimahallin viimeiset päivät ovat käsillä

Tuli sitten käytyä varmasti viimeisen kerran keskustan 40 vuotiaassa vanhassa uimahallissa. Yleensä kun käymme uimassa tulee mentyä Meri-Porin uimahalliin, mutta pitihän vielä keskustan uimahallissakin käydä fiilistelemässä. Jos haluaa keskustan uimahallissa vielä käydä, niin kannattaa pitää kiirettä. Uimahalli suljetaan lopullisesti 22.5.2011, eli ihan parin viikon kuluttua. Sitten avataan maikkala ja syksyllä vihdoin aukeaa uusi uimahalli.

Halli huokuu niin 70-lukua että.

Uimahallin pihallakin on allas, mutta sitä ei varmaan ole vähään aikaan käytetty.

Aulan kassa.

Pihaliukumäki on heikossa hapessa.

Ulkokuvat on otettu kun halli oli kiinni, joten autoja ei ole tämän enempää. Normaalisti parkkipaikat ovat aika täynnä.

Mitä hallille tapahtuu tulevaisuudessa?

Oli jo aika uudelle hallille.

Hallia vielä vähän eri kulmista.

Porin keskustan uimahallin avajaisia vietettiin 7.1.1971. Hallin yhtenä heikkoutena on yleisesti pidetty sitä, että se rakennettiin aikoinaan kahteen tasoon eikä suunnittelussa otettu lainkaan huomioon liikuntarajoitteisia ihmisiä.

Värikästä. Huutavan kirkkaanpunaiset vaatekaapit jäävät muistoihin.

Muistoja uimahallista voi jättää laatikkoon aulassa.

Uima-allas on 12,5 metriä leveä ja 25 metriä pitkä. Uudessa hallissa pituutta on 50 metriä. Uudessa hallissa ei tarvitse siis uida päästä päähän kuin 10 kertaa että saa kilometrin täyteen, kun vanhassa se piti vetää 20 kertaa. Hallissa on katsomot 450 hengelle.

Itse muistan että muksuna tuli hyppyaltaassa oleiltua paljon kun siihen aikaan oli vielä leluvuorot. Täytetyt mustat sisäkumit olivat kivoja, mutta niiden venttiilistä sai joka kerta naarmuja. Ala-asteella oli pakko hypätä kolmosesta alas, enkä ole muuten sen jälkeen hypännyt. Pelotti silloin niin vietävästi. Hyppyaltaassa nykyään hypitään ja vesijuostaan. Altaan koko on 12,5 m x 12 m ja syvyyttä 4 m. Hyppytasot ovat korkeuksilla 1m, 3m ja 5 m.

Sisäänkäynti.

Uimisen jälkeen maistuu lihapiirakka ja herkut.