Kapulalossi Hevosludosta

"Kapulalossi Hevosludosta" 11.9.2011

Kapulalossi oli ilmeisesti toiminnassa viimeksi 70-luvun alussa. Youtubesta löytyy hienoa vanhaa kaitafilmikuvaa 60-luvulta. Kuva on otettu Hevosluodolta.

Kirjurin rannoilla, ties monennenko kerran

Mutta mikäs näitä Porin rantoja on kulkiessa. Kaunis kesäilta melkein pakotti taas reippailemaan Kirjuriin. Ja kamera oli mukana, tottakai.

Taavi- (1994) ja Porin-silta (1926).

Rantakiviä.

Ravintolalaiva Barco on nyt ainoa paikoillaan pysyvä ravintolalaiva Etelärannassa kun lauttakin häipyi.

Raumansilta (1973)

Uutta maisemaa syntyy.

Karjarannassa HollmingWorksin vanha halli puretaan pois uusien kerrostalojen tieltä.

Katson autiota hiekkarantaa...

Mikä ei sovi joukkoon?

Rosenlewilla on mukava tapa merkata valmistumisvuodet rakennuksiinsa.

Linnansilta valmistui vuonna 1974.

Corenson varastoja.

Reissu päättyi tänne Aittaluodon rannalle.

Västäräkistä vähäsen

Kävin ohikulkumatkalla taas Kalaholman rautatiesillalla joka on jollain tavalla kiehtova ja kuvauksellinen. Silta on tehty niittaamalla vuonna 1930. Kiskoon stanssatusta Imatra-tekstistä kuvaa ottaessani lensi sattumalta västäräkki suoraan kuvaan ja keikkui siinä vaikka kuinka kauan, aivan kun se olisi poseerannut itseään kameralle. Joskus käy tuuri.

1931.

Varokaa heikkoja jäitä.

Lautan viimeiset fiilikset

Lautta ei enää kauan rannassa näy. Vuokrasopimus päättyi vuodenvaihteessa ja kaupunki antoi armonaikaa siihen asti kun jäät lähtee, eli ensi kesänä ei lautalle enää päästä nauttimaan huurteisia. Lautta on ollut rannassa jo vuodesta 1994 asti ja ollutkin lähdässä monta kertaa, tosin tällä kertaa kaupunki taitaa olla tosissaan. Lautan pelastamiseksi perustettiin kesällä adressi johon on kertynyt tähän mennessä reilu 1300 nimeä. Mutta mitään ei ole enää tehtävissä. Myös minä sen myönnän, lautta ei ole kaunis eikä se arvokkaaseen etelärantaan sovi. Tuleva jokikeskus tuo varmasti uudet tuulet lautan tilalle.

Viime syksynä lautalla järjestettiin terassipilkin maailmanmestaruuskilpailut, kuten mainosjulisteessa sanottiin "Maailmanhistorian toiset - ehkä viimeiset".

Kaunis kesäpäivä ja ilta keräsi lautan aina täyteen. Fiilistä ei voinut lyödä. Kuva otettu kesäkauden päättäjäisistä 2009.

Ice Cafe Jazz

Kesällä ja varsinkin Pori Jazzien aikaan Cafe Jazz on koko etelärannan sydän. Nyt kahvilaravintola kuitenkin nukkuu talviuntaan.

Rakennus on rakennettu vuonna 1896

Kylmää on.

Polyfonia 1987.

Aittaluodon pato

Pävitetty 7.12.2010 lukijan postilla. Kuvan alla.

Porin keskustassa, aivan keskustan itäpuolella sijaitsi vielä sata vuotta sitten Herralahti (Herreviken tai Kungsviken ruotsiksi) niminen vesistö kuten tässä linkin asemakaavassa vuodelta 1852 on nähtävissä. (Lisää Porin karttojen historiasta löytyy täältä.) Aittaluodossa Aittaluodonkadun päässä sijaitsee tämä silta ja siihen liittyvä pieni rakennus, josta olisi todella mielenkiintoista saada lisätietoja. Netistä niitä ei ainakaan tuntunut löytyvän. Se ainakin on melko varmaa, että Herralahden kuivatettuun lahteen se ainakin liittyy. Nykyään tämän kautta taidetaan laskea kaupungin sadevesiä jokeen.

Sain mielenkiintoista postia blogin lukijalta ja lainaan viestiä hänen luvallaan. Hän on asunut Hennalassa, aivan punppuaseman vieressä 50-luvun molemmin puolin lapsuutensa seitsemän ensimmäsitä vuotta.

Tietoni asuinympäristöstä ovat siis lapsuuden muistikuvia 50-luvun alusta. Nykyisin koko Aittaluodon alue on täytetty ja myllerretty täysin toisenlaiseksi. Siinä missä nyt on kerrostaloja oli autio alava viiki. Eipä tuota lapsena arvannut, mistä sana on peräisin. Viikissä oli pommikuoppia sota-ajan pommitusten jäljiltä. Viiki oli enimmäkseen kuivaa maata pommikuoppien vesiä lukuun ottamatta. Kesäisin viiki oli toisinaan veden peitossa, niin että siellä saattoi kahlata tai seilata lautalla. Tulviminen taisi olla tavallisempaa talven myötä ja keväisin.

Pumppuasema oli pitkän, ehkä n. 5 m leveän, juovan ja joen välissä. Ruopattu juopa jatkui pallokentän, silloisen jääkiekkokaukalokentän ja urheilukentän takana ties minne. Pumppuaseman ilmeinen tarkoitus on ollut aikoinaan kuivattaa alava lahti ja pitää se kuivana. Keväällä saattoi jopa Hennalan päädyn kellarissa olla vettä 10-20 senttiä. Sitä imettiin pois sammakkopumpuilla. Katsoin netistä ja kyllä lapsuudessa opittu pumpun nimi täsmää.

Urheilukentän takana oli kaupungin kaatopaikka (siis ennen tehdasaluetta ja joenrannan asuinaluetta). Kaatopaikan reunat taisivat aina olla vetistä aluetta. Onkohan kaikki kaatopaikkaroina edelleen niillä sijoillaan maan alla?

Asuntomme ikkunat olivat muuten tuon kuvissa näkyvän valkoisen kivikolossin päädyssä toisessa kerroksessa juuri pumppuasemaa vastapäätä. Juopa oli vaarallinen paikka lapsille, koska siellä asui Näkki. Isäni veti muistaakseni kerran naapurin tytön ylös juovan avannosta. Talvella luistelin ensimmäistä kertaa juovan jäällä. Pallokentällähän oli talvisin varsinainen luistinrata.

Aittaluodon historiaan liittyy kaikenlaista. Joen rannassa oli minun aikanani veneitä ja joskus aikoinaan veneveistämö. Siitä tulee tuo nimitys Varvinkatu. Aittaluodonkadun toisella puolella oli Pultaani. Taas nimi vanhaa perua purjekankaiden kudontapaikasta ("Buldaani, pellavasta, hampusta t. juutista kudottu kaksiniitinen kangas). Kruunun viljamakasiini on puolestaan peräisin jo 1860-luvulta.

Onkohan tuon vesijuovan tilalla mitään viemäröintiputkitusta ja käytetäänkö pumppuasemaa enää veden pumppaamiseen jokeen? Lieneekö silta ja asema jätetty vain paikoilleen menneiden aikojen muistoksi?

Rakennukselle on tehty julkisivukorjausta ja kunto on hyvä.

Silta näyttää vanhalta, veikkaisin olevan 1900-luvun alusta.

Sulkuja ei ole hetkeen käytetty.

Solmussa olevia pyöriä Kokemäenjoessa ja sen rannoilla riittää.

Polsanluodon pitkospuilla

Lähdin pitkästä aikaa kuvausreissulle ilman sen suurempia suunnitelmia ja päätin mennä ihan minne vaisto vie. Ilma oli mitä kaunein syyskeli, joten päätin mennä kirjuriin. Rakennuksia ja kaupunkia onkin tullut taas kuvattua niin paljon, että on kiva välillä kuvata luontoa. Kirjurissa muistin että en olekkaan pitkään aikaan käynyt Polsanluodolla. Jokohan kirjuriin vievä lautta olisi korjattu, sinne siis katsomaan.

Ei kaupunki ollut korjannut lauttaa vieläkään, joten takaisin samaa reittiä.