Aittaluodon pato

sunnuntai 31. lokakuuta 2010 0 kommenttia
Pävitetty 7.12.2010 lukijan postilla. Kuvan alla.
Porin keskustassa, aivan keskustan itäpuolella sijaitsi vielä sata vuotta sitten Herralahti (Herreviken tai Kungsviken ruotsiksi) niminen vesistö kuten tässä linkin asemakaavassa vuodelta 1852 on nähtävissä. (Lisää Porin karttojen historiasta löytyy täältä.) Aittaluodossa Aittaluodonkadun päässä sijaitsee tämä silta ja siihen liittyvä pieni rakennus, josta olisi todella mielenkiintoista saada lisätietoja. Netistä niitä ei ainakaan tuntunut löytyvän. Se ainakin on melko varmaa, että Herralahden kuivatettuun lahteen se ainakin liittyy. Nykyään tämän kautta taidetaan laskea kaupungin sadevesiä jokeen.


Sain mielenkiintoista postia blogin lukijalta ja lainaan viestiä hänen luvallaan. Hän on asunut Hennalassa, aivan punppuaseman vieressä 50-luvun molemmin puolin lapsuutensa seitsemän ensimmäsitä vuotta.

Tietoni asuinympäristöstä ovat siis lapsuuden muistikuvia 50-luvun alusta. Nykyisin koko Aittaluodon alue on täytetty ja myllerretty täysin toisenlaiseksi. Siinä missä nyt on kerrostaloja oli autio alava viiki. Eipä tuota lapsena arvannut, mistä sana on peräisin. Viikissä oli pommikuoppia sota-ajan pommitusten jäljiltä. Viiki oli enimmäkseen kuivaa maata pommikuoppien vesiä lukuun ottamatta. Kesäisin viiki oli toisinaan veden peitossa, niin että siellä saattoi kahlata tai seilata lautalla. Tulviminen taisi olla tavallisempaa talven myötä ja keväisin.

Pumppuasema oli pitkän, ehkä n. 5 m leveän, juovan ja joen välissä. Ruopattu juopa jatkui pallokentän, silloisen jääkiekkokaukalokentän ja urheilukentän takana ties minne. Pumppuaseman ilmeinen tarkoitus on ollut aikoinaan kuivattaa alava lahti ja pitää se kuivana. Keväällä saattoi jopa Hennalan päädyn kellarissa olla vettä 10-20 senttiä. Sitä imettiin pois sammakkopumpuilla. Katsoin netistä ja kyllä lapsuudessa opittu pumpun nimi täsmää.

Urheilukentän takana oli kaupungin kaatopaikka (siis ennen tehdasaluetta ja joenrannan asuinaluetta). Kaatopaikan reunat taisivat aina olla vetistä aluetta. Onkohan kaikki kaatopaikkaroina edelleen niillä sijoillaan maan alla?

Asuntomme ikkunat olivat muuten tuon kuvissa näkyvän valkoisen kivikolossin päädyssä toisessa kerroksessa juuri pumppuasemaa vastapäätä. Juopa oli vaarallinen paikka lapsille, koska siellä asui Näkki. Isäni veti muistaakseni kerran naapurin tytön ylös juovan avannosta. Talvella luistelin ensimmäistä kertaa juovan jäällä. Pallokentällähän oli talvisin varsinainen luistinrata.

Aittaluodon historiaan liittyy kaikenlaista. Joen rannassa oli minun aikanani veneitä ja joskus aikoinaan veneveistämö. Siitä tulee tuo nimitys Varvinkatu. Aittaluodonkadun toisella puolella oli Pultaani. Taas nimi vanhaa perua purjekankaiden kudontapaikasta ("Buldaani, pellavasta, hampusta t. juutista kudottu kaksiniitinen kangas). Kruunun viljamakasiini on puolestaan peräisin jo 1860-luvulta.

Onkohan tuon vesijuovan tilalla mitään viemäröintiputkitusta ja käytetäänkö pumppuasemaa enää veden pumppaamiseen jokeen? Lieneekö silta ja asema jätetty vain paikoilleen menneiden aikojen muistoksi?


Rakennukselle on tehty julkisivukorjausta ja kunto on hyvä.



Silta näyttää vanhalta, veikkaisin olevan 1900-luvun alusta.

















Sulkuja ei ole hetkeen käytetty.

Solmussa olevia pyöriä Kokemäenjoessa ja sen rannoilla riittää.






Villa Ruska valmistui

lauantai 30. lokakuuta 2010 0 kommenttia
Ruskatalojen henkilökunnan koulutusta palveleva ja vanhuksien virkistystoimintaa tukeva Villa Ruska on nyt valmistunut. Tai valmistui jo vähän aikaa sitten, mutta en vain ole Pormestariluodon suunnalla vähään aikaan käynyt rakennusta katsastamassa. Kuvia rakennustöistä löytyy:

Rinta-Joupin vanhan huoltorakennuksen purku

torstai 28. lokakuuta 2010 0 kommenttia
Rinta-Joupin autoliike Toejoen Hyväntuulentiellä rakensi muutama vuosi sitten uuden automyyntihallin huoltorakennuksen taakse. Entisestä automyymälästä remontoitiin nyt uusi huoltohalli ja vanha sai luvan lähteä. Tässä muutama kuva purkamisesta.




Suurempi kuva


Entisestä Rautiasta tuli Rinta-Joupin uusi käytettyjen autojen myymälä. Julkisivun viimeistely on vielä vähän kesken. Kuva suurempana.

Uusi myymälärakennus.

Sampolan Palveluksekus

lauantai 23. lokakuuta 2010 2 kommenttia
Vuonna 1975 valmistui lähes 5000 asukkaan Sampolaan palvelukeskus. Vielä 90-luvulla palvelukeskuksessa oli kaksi kauppaa, R-kioski, pankkiautomaatti, kukkakauppa, posti, pankki ja korttelipoliisi. Myös muita yrityksiä, kuten pizzeria on keskuksessa toiminut. Eniten sampolalaiset varmaankin jäivät kaipaamaan kadonnutta pankkiautomaattia. Palveluksekuksessa on kuitenkin vielä muutama vuosi sitten Sparista Saleksi muuttunut kauppa, kirjasto, apteekki, terveyskeskuksen hammashoitola, parturi-kampaamo, Pub Fanda, ravintola Belladoora, Sampolan Lämpö Oy sekä Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen Itä-Porin toimipiste.

Aikaisemmin "palkkarin" katolla oli korkea mainoslaatikko, mutta se on varmaankin poistettu palveluiden vähentymisen takia.

Meiju Suvas oli ravintola Fandassa 22.10.2010.



Sampolassa toimii vireä asukastupa joka järjestää paljon matkoja ja tapahtumia.



Sale.


Hammashoitola.







Sampolan kauneus on katsojan silmässä

perjantai 22. lokakuuta 2010 2 kommenttia
Lähiöt on aina jostain syystä kiinnostaneet minua, ehkäpä syynä on niiden syntytarina, kaupunkiinmuuttoryntäys 70-luvulla, tai sitten niiden karu arkkitehtuuri joka on omalla tavallaan kaunista. Olen käynyt Sampolassa ala-astetta ja yläasteen, joten se on tietysti minulle aina nostalginen paikka. Tällä kertaa räpsein kuvia lyhyellä kävelylenkillä, enkä kiertänyt Sampolaa ihan kokonaan, mutta kävin kameran kanssa myös palvelukeskuksessa josta tulossa myöhemmin kuvia. Kävin Sampolassa kameran kanssa edellisen kerran heinäkuussa 2009.


Sampolan erikoisin nähtävyys on Sampolan palvelukeskuksen vieressä sijaitseva kuvanveistäjä Kerttu Horilan toteuttama suuri keramiikkareliefi. Teos muistuttaa tyyliltään sosialistista realismia, mikä on Suomessa julkisissa ulkotiloissa harvinaista.

Vaikka joihinkin vanhempiin kerrostaloihin kaakon suunnalla on jo tehty vuosia sitten julkisivukorjauksia, on suurin osa Sampolaa vielä alkuperäisessä asussa. Toisaalta hyvä niin, sillä kaikki korjaukset eivät välttämättä ole niin onnistuneita. Olisiko hyvä että Sampolassa tehtäisiin samanlainen yhtenäinen julkisivujenkorjaus kuin Koivulan ja Uudenkoiviston kerrostaloissa? Jos julkisivukorjauksia tehtäisiin, niin olisi hyvä että noudatettaisiin yhtenäistä linjaa, mutta toisaalta, pitäisikö alkuperäistä karua valkoisella ja harmaalla kivellä kuorrutettua betonia säilyttää muistona aikakaudesta.

Oikealla Sampolan päivätoimintakeskus.

Pastellinsävyjä.

Sampolan kerrostalot on rakennettu pääosin 1970-luvulla ja alueella on kaikkiaan noin 20 asunto-osakeyhtiötä. Sampola syntyi vuonna 1971, jolloin Porin kaupunki luovutti rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:lle ja Porin Sato Oy:lle alueen Vanhankoiviston itäosista rakentamista varten. Sampolan rakennustyöt aloitettiin 18. joulukuuta 1972 ja kustannusarvio oli noin 100 miljoonaa markkaa. Rakennusohjelma käsitti asuinkerrostaloja, joihin tuli yhteensä 1 596 asuntoa.

Sampolan asukasluvut ovat koko ajan laskussa ja asukkaisen ikä kasvussa. Vuoden 1983 alussa asukkaita oli 4407, vuoden 1993 alussa 3 521 ja vuoden 2003 alussa asukkaita oli enää 2 741. Ja luku on todennäköisesti tästäkin vielä laskenut.

Aito alkuperäinen 70-luvun katos.

Pallopelejä.


Muutamilla pihoilla oli vielä alkuperäisiä 70-luvun lasten pihalaitteita. Itsekin näissä joskus leikkinyt.



Vellamontie 3 sisäänkäynti.

Vellamontie 9 on rakennettu vuonna 1977.



Annikintien ja Puhurintien kulma.


Sampolan keskellä on pieni puisto istutuksineen ja penkkeineen.


Vellamontie 8, 5, 3 ja 1 on rakennettu vuonna 1978.

Sampolan vanhustentalo Puhurintiellä on peruskorjattu ja perustettu vuonna 1998.

Annikintie.

Kerrostaloalueeseen liittyy myös 70-luvulla rakennettu 120 omakotitalon alue. Omakotialue rakennettiin aikoinaan liki kerralla valmiiksi. Silloin oli tarkoin määrätty, että talojen tuli olla tasakattoisia. Sittemmin ne on muutettu harjakattoisiksi.


Hillervontie.
Lähteet: Satakunnan Kansat ja Wikipedia

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...