Junnila on kuin sadusta

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Kävimme kaksi viikkoa sitten ajelulla Reposaaressa ja kun meillä oli aikaa ja ilmakin mitä kaunein, niin päätimme käydä samalla reissulla myös kävelyllä Junnilassa jossa olemme nuorina kummatkin käyneet riparin. Reissun kuvat purin koneelle kuitenkin vasta tänään ja kuvia katsellessa lumouduin kuinka kaunis paikka Junnila onkaan, kuin suoraan satukirjasta.

Junnila rakennettiin alunperin vuonna 1884 kunnallisneuvos Robert Junneliuksen kesänviettopaikaksi Reposaareen ja ympäristö muokattiin puistoksi. Apteekkari, myöhemmin kunnallisneuvos Robert Junnelius asui kesäisin perheensä kanssa huvilassaan. Junneliuksen kuoltua vuonna 1900 leski vietti Junnilassa kesänsä ja vielä 85-vuotissyntymäpäivänsäkin. Porin seurakunnat ostivat Junnilan vuonna 1947, josta lähtien siellä on järjestetty joka kesäkausi leiritoimintaa.




Junneliuksen huvila, leirikeskuksen vanha päärakennus, tuhoutui tulipalossa toukokuussa 1991. Vuonna 1993 valmistui tämä uusi päärakennus, jossa on sali ja pienempiä kokoontumistiloja sekä hiljentymishuone.

Lammen rannalla oli erikoinen, pyöreä "Ankkala", jossa ankkoja pidettiin talvisin. Vesi johdettiin lammesta putkia pitkin rakennuksessa olevaan altaaseen ja ankkahuonetta lämmitettiin uunilla. Puutarhassa oleili ankkojen lisäksi riikinkukkokin. Luonnonkivestä tehty rakennus punaisine tiilikattoineen ja kauniine tiilipilareineen oli kuin satujen lammenhaltijan kruunu. Kukkivat lumpeet, ulpukat ja kurjenmiekat lisäsivät vielä lammen satumaista viehättävyyttä. Nykyään ankkala toimii saunana.


Rannalta avautuu Selkämeren ulappa, mutta aivan meren tuntumassa on myös makeavetinen Junnilan lampi, mikä tekee paikasta ainutlaatuisen.

Yksityiskohta ankkalan portaikossa.




Toinen luonnonkivistä tehty, linnanraunioita muistuttava erikoisuus oli kylpylähuoneen ja puutarhan välisellä tasaisella alueella, ns. "pölkkyplaanilla", jonne alkuun paikkaa raivatessa oli jätetty isot puunrungot ja juurakot. Kun Junneliuksen tuttavia, nuoria ylioppilaita vietti täällä kesää, he rakensivat nämä muurit kuin muistoksi ja kiitokseksi huvilan isännälle.



Taustalla näkyvät vuonna 1988 rakennetut majoitustilat, jossa on 24 kahden hengen huonetta. Vuodepaikkoja on kaikkiaan 72 hengelle. Junnilassa oli myös aikaisemmin vuonna 1959 valmistunut ruokala- ja majoitusrakennus jossa itsekin ripariaikana tuli nukuttua. Rakennus kuitenkin purettiin ja korvattiin uudella vuonna 2006.

Lähteet: Pori-tieto ja porievl.fi

6 kommenttia: Junnila on kuin sadusta

Anonyymi kirjoitti...
10. kesäkuuta 2011 klo 9.17

Junnilan alkuperäinen rakennushan tuhoutui tuhopolton seurauksena olisiko ollut 1990-luvun alkupuolella.
Jos muistan oikein, tuhopolttaja oli sama, joka poltti myös Reposaaren sahan tilat (joista piti tulla sahamuseo). Siellähän on raunoita korkean piipun vieressä vähän vielä jäljellä.
ST

Paula kirjoitti...
12. kesäkuuta 2011 klo 23.05

Kiitos kauniista nyky-Junnilan kuvista! Itsekin olen riparin Junnilassa käynyt 1965.

Anonyymi kirjoitti...
27. kesäkuuta 2011 klo 11.58

Sadunomaista siellä ei ole se, että hyttyset syö hengiltä. Linnakepuisto sama juttu.
ST

Anonyymi kirjoitti...
7. marraskuuta 2012 klo 15.49

Ankkalaa, tai niinkuin me nuoremmat sanotaan Ankkalinnaa, ei ole kyllä pitkään aikaan käytetty missään yhteydessä, tuonne ylöskään ei saa enää kiivetä. Monien mielestä ne portaat on jo aika vaaralliset, ruostuneet ja jyrkät. Eli se on enää koristeena siellä. :o

spikoswiccaarointio kirjoitti...
18. kesäkuuta 2016 klo 23.54

Un lugar mágico lleno de un ambiente misterioso. .muy..muy bello..encantador..

spikoswiccaarointio kirjoitti...
18. kesäkuuta 2016 klo 23.57

Un lugar mágico lleno de un ambiente misterioso. .muy..muy bello..encantador..

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...